Viimein sain tehtyä sitä mitä halusinkin: pelkistettyä settiä.

Mun päiväkirjatyyli on mitä on, kiireisesti piirrettyä, nopeaa ja pelkistettyä mutta jos alan piirtämään, aikuisten oikeasti piirtämään jotain jonka haluan värittää ja tehdä hyvin niin usein se menee siihen että koko homma jumittuu siihen etten saa nenän varjoja oikein; maailman pienimpiin yksityiskohtiin. Nyt en jaksanut jumittua. 

Kiinni vielä laudassa sillä haluan taustalle jotain. Ekana laveerasin taustan mukatasaiseksi, ja viikkojen jälkeen sain piirrettyäkin siihen jotain. Mustetta, akvarelleja ja valkoista geelikynää.